Hiive

Puutarhavierailulla näin saksalaisen version puupönttöpesästä. Insinöörin unelmana siihen voi liittää wifillä tarkkailuaseman. Pesä on kevyt ja se voisi ehkä toimia. Pitää kysellä ensi keväänä miten pesän kanssa on mennyt ensimmäisen vuoden jälkeen.

https://www.hiive.eu/en/

Lisää kerroksia pesään

 

Kokeilin pakolevyn käyttöä ja epäonnistuin surkeasti. Alunperin tarkoitus oli siis saada pakolevyn avulla mehiläiset siirtymään yläpesästä alas. Kokeilu päättyi siihen, että yhtäkkiä pesän ulkopuolella oli noin 10000 mehiläistä paksuna pilvenä. 

Pakolevy äkkiä pois ja mehiläiset palasivat pesään (onneksi).

Suunnitelma B toimi paremmin, päätin rakentaa pesään yhden lisäkerroksen ja laittaa kehät siihen. Yllä lopputulos. Tämä on ehkä muutenkin parempi, sillä kokenut mehiläishoitaja epäili, että pieni ylälistapesä voi olla pieni talvehtimista ajatellen,

Ensin rakensimme vain lisäkerroksen, mutta katto jäi raolleen (kuva alla). Niinpä lisäsimme vielä yhden moduulin, jonka päällä katto lepää (kuva yllä).

Sisältä pesä näyttää suunnilleen tuolta, vapaat listat ovat tuolla alhaalla, kehät roikkuvat tuossa ylhäällä ja niiden alla on tilaa rakentaa vapaata kennostoa.

Alla kuva pesän yläosasta, jossa kennot roikkuvat pesän keskellä. Kaksi seinää mahdollistavat lisätilan annon ja talviruokinnan.

Pakolauta tuli

Pakolauta tuli, pitäisi jossain vaiheessa sen avulla saada mehiläiset ylhäältä alas ylälistapesään. Tilasin myös tuollaisen metallisen mehiläiskyltin, ajattelin laittaa sen pesän kylkeen.

Tilaamani kirjat tulivat.

 

Pesillä vierailu

 

Pääsin vierailemaan kokeneen ylälistapesäharrastajan luona ja oli todella opettavainen käynti. Hänellä oli syvempi pesä kuin minulla, mikä on ehkä toimivampi kuin pikkupesä. Ensi talvi näyttää, riittääkö pesäni koko. Monet asiat mitä murehdin, olivat turhia, mutta sain pari uutta asiaa murehdittavaksi.

Vinkkinä listojen asettelusta, sikiökakun viereen lisätään yksi rima, seinän vieressä on hyvä olla kaksi tyhjää rimaa.

Ideani käyttää pakolevyä ei ole ehkä ihan huono, mutta kannattaa odotella kunnes emo on siirtynyt tekemään sikiökakkuja alas ylälistapesään, ennenkuin laittaa pakolevyn pesään.

Pohjalle olisi hyvä lisätä kariketta.

Kiehtovaa oli nähdä puupönttöpesiä, jotka ovat siis kaiverrettu ison vanhan puunrungon sisään.

Minusta ajatuksia herättävin näkökulma oli, että mehiläispesän jatkuva penkominen stressaa mehiläisiä ja altistaa ne taudeille. Jos mehiläiset saavat olla rauhassa, ne ovat myös vastustuskykyisempiä.

Darwinismi mehiläisten hoidossa viittaa luonnonvalintaan perustuvaan lähestymistapaan mehiläisten kasvatuksessa ja hoidossa. Tämä lähestymistapa korostaa, että mehiläisten tulisi pystyä selviytymään ja menestymään omillaan, ilman jatkuvaa ihmisen interventiota tai apua, kuten lääkkeitä tai hoitotoimenpiteitä. Tavoitteena on jalostaa tai valita mehiläisyhdyskuntia, jotka ovat luonnostaan kestävämpiä tauteja ja muita ympäristöhaasteita vastaan.

Darwinistinen mehiläishoito sisältää muun muassa seuraavia periaatteita:

1. Luonnonvalinta: Valitaan ja pidetään vain sellaisia yhdyskuntia, jotka selviävät ilman jatkuvaa hoitoa tai lääkitystä.

2. Geneettinen monimuotoisuus: Pyritään säilyttämään ja edistämään geneettistä monimuotoisuutta, mikä lisää mehiläisten kykyä sopeutua ja selviytyä erilaisista haasteista.

3. Luonnonmukaiset olosuhteet: Pyritään tarjoamaan mehiläisille mahdollisimman luonnonmukaiset elinolosuhteet, kuten pesät, jotka muistuttavat luonnonmukaisia onkaloita.

Tämän lähestymistavan uskotaan johtavan mehiläisiin, jotka ovat luonnostaan vahvempia ja vähemmän riippuvaisia ihmisen toimenpiteistä, mikä voi pitkällä aikavälillä parantaa koko mehiläispopulaation terveyttä ja kestävyyttä.

***

Pölkkypesä (tunnetaan myös nimellä kelopuu- tai luonnonpesä) on mehiläisten hoidossa käytetty pesätyyppi, joka jäljittelee luonnonmukaisia onkaloita tai keloja, joissa mehiläiset asuvat luonnossa. Se on tavallisesti ontto puunrunko tai sen pätkä, jossa mehiläiset voivat rakentaa luonnollisia kennostojaan.

Pölkkypesän edut mehiläisten hoidossa:

1. Luonnonmukaisuus: Pölkkypesä tarjoaa mehiläisille mahdollisimman luonnollisen ympäristön, mikä voi edistää niiden luonnollista käyttäytymistä ja hyvinvointia.

2. Kestävyys: Pölkkypesät ovat yleensä valmistettu kestävästä puusta, joka kestää pitkään ja tarjoaa hyvän suojan sääolosuhteilta.

3. Lämpöeristys: Paksu puuseinä tarjoaa erinomaisen lämpöeristyksen, joka auttaa mehiläisiä säilyttämään optimaalisen lämpötilan pesässä, erityisesti talvella.

4. Vähemmän huoltoa: Pölkkypesät vaativat yleensä vähemmän ihmisen interventiota ja huoltoa verrattuna perinteisiin mehiläispesiin, koska ne jäljittelevät tarkemmin mehiläisten luonnollista elinympäristöä.

Pölkkypesän käyttö:

- Valmistus: Pölkkypesä voidaan valmistaa ontosta puunrungosta tai suurikokoisesta puunkappaleesta, johon on tehty ontelo mehiläisten pesäksi. Ontelon pohjalle voidaan laittaa joitakin tukikeppejä, joihin mehiläiset voivat kiinnittää kennonsa.

- Sijoitus: Pölkkypesä tulee sijoittaa sopivalle paikalle, joka on suojassa voimakkaalta tuulelta ja suoralta auringonpaisteelta. Paikka kannattaa valita siten, että se on hyvin suojattu saalistajilta ja ihmisen häiriöiltä.

- Mehiläisten houkuttelu: Uuteen pölkkypesään voidaan houkutella mehiläisiä esimerkiksi hieromalla pesän sisäpintaan mehiläisvahaa tai käyttämällä houkutusaineita.

Pölkkypesä tarjoaa mehiläisille luonnonmukaisen ja kestävän elinympäristön, joka tukee niiden terveyttä ja hyvinvointia. Tämä lähestymistapa on osa laajempaa trendiä, joka korostaa luonnonmukaisia ja kestävään kehitykseen perustuvia menetelmiä mehiläisten hoidossa.

Oma mehiläisyhdyskunta

Minulla oli kymmenisen vuotta sitten italialaisia pesiä useamman vuoden (2006-2012), suurimmillaan pesien määrä oli 5, kuvassa minä ja tyttäreni. Pesät olivat mökilläni ja luovuin niistä pitkän välimatkan takia. Sittemmin muutimme omakotitaloon ja mietin uudestaan mehiläisiä. Sain kaveriltani yhden italialaisen pesän kesän yli lainaksi ja sovitusti palautin sen syksyllä hunajineen.

Pesä toimi hyvin kasvimaalla, mutta latomapesä ei kuitenkaan ollut ihan minun juttuni, sillä kaipasin pölyttäjiä, ehkä purkillisen hunajaa, mutta en ämpäreittäin hunajaa. Aikaa kului ja mietin saisinko lainapesän uudelleen, mutta kaverini luopui mehiläisistä kokonaan ja uutta halukasta en löytänyt.

Niinpä lopulta päädyin siihen, että ostan oman pesän. Mutta halusin lähestyä asiaa uudesta näkökulmasta; mehiläispesä takapihalle, hunajaa vain omaan vähäiseen käyttöön ja mikä tärkeintä, pölyttäjiä pihalle. Törmäsin Facebook-ryhmään mehiläisemää mehiläishoitoa ja sitä kautta Iso-orvokkiniityn blogiin.

Päätin kokeilla, sillä tämä lähestymistapa tuntui omalta, mehiläisten hoito olisi lähempänä luonnollista ja hunajan tuotto enemmän sivuasia.

Seuraavana isona päätöksenä oli minkä rotuisia mehiläisiä? Päädyin Buckfast-rotuisiin, koska niitä on jalostettu taudinkestäviksi. Oma uusi yhdyskuntani on siis Komppa-Seppälän 2023 jalostetulla Buckfast emolla, testattu toukokuussa 2024 puhtaaksi esikotelomädästä.

Sain yllättävän nopeasti yhdyskunnan, kun laitoin viidakkorummun pärisemään ja samalla löytyi hyväkuntoinen käytetty ylälistapesä. Nyt minulla siis oli mehiläiset takapihalla latomapesässä ja ylälistapesä, joka oli rakennettu Gold Star Honeybees ohjeilla.

En halunnut kaataa mehiläisiä uuteen tyhjään pesään, vaan päädyin laittamaan latomapesän ylälistapesän päälle, ajatuksena, että mehiläiset voisivat ensin rauhassa laajentaa kennostoa ylälistapesässä, josta on yksi rima poistettu. Laitoin vanhan pohjan ohjaamaan mehiläisiä uudelle lentoaukolle ja ne löysivätkin pesään helposti. Tarkoituksena on hankkia pakolauta, jolla saan mehiläiset siirtymään pikkuhiljaa latomapesästä alla olevaan ylälistapesään.

Mehiläisten touhuja voi seurata niitä häiritsemättä pienestä ikkunasta, joka kuuluu ylärimapesään.

Liityin Stadin tarhaajiin ja ilmottauduin eläinten pitäjäksi (pakollinen).

Tilasin kaksi Philip Chandlerin kirjaa, The Barefoot Beekeeper

"4th Edition of this book, first published in 2007. The Barefoot Beekeeper has become something of a classic in its field, inspiring thousands of new, environmentally-aware beekeepers to re-think the way bees have been treated since the middle of the nineteenth century and discover a new relationship with this unique and essential insect, responsible for pollinating many of our food crops. Using home-made equipment and natural, chemical-free methods of management, this is beekeeping simplified. You can build your own hive and have honeybees buzzing around your garden in no time, with honey to spare!"

Balanced Beekeeping II Managing The Top Bar Hive

"If The Barefoot Beekeeper was the harbinger of the 'natural beekeeping' movement, then this is the workshop manual. Together with its companion volume - Balanced Beekeeping I: Building a Top Bar Hive - this book will lead you gently into a fascinating relationship with the most engaging of nature's workers: the honeybee. The author draws on 15 years of experience with many types of hive in the both amateur and professional beekeeping contexts. You will want this book beside you for years to come!"

Tällä hetkellä minulla on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mutta ajattelin pistää blogin pystyyn ja laitella vastauksia tänne, jos joku muukin innostuu ylälistapesästä.